Onpa sekaisin oleva olo näin vasta heränneenä. Kesti tovin hahmottaa, mikä päivä on menossa ja sen jälkeen olikin kiireellä tarkistettava, onko tänään töitä. Onhan niitä... ei osunut yllättävä vapaapäivä kohdille.
Viime yö oli varsin hiljainen, suurin osa asikkaistakin hiljaisia. Istuin tolpalla torin laidalla ja seurasin kolmen humalaisen hampuusin kulkua. Kolme kertaa yksi kaveruksista kompastui jalkoihinsa niin, että paiskautui torikahvilan seinää päin. Anelin hiljaa mielessäni, etteivät nämä kolme kaipaisi taksin palveluita. Mutta pitäähän se arvata. Jos jotain ei ehdottomasti kyytiinsä halua, niin yhtä ehdottomasti tämä toinen osapuoli haluaa kyytiin.
Pääsimme torilta vajaan kahden korttelin matkan, kun liikennevaloissa takapenkin haiseva herra päätti hypätä autosta pois. Anjoviksen ovi auki ja äijä siinä keskellä katua heilumaan. Annoin herra Haisulle kaksi vaihtoehtoa.... autoon ja ovi kiinni tai v*ttuun siitä seisomasta ja ovi kiinni. Toistin asiani muutaman kertaan, herra Haisun naureskellessa ja selittäessä jotain käsittämätöntä. Kaverinsa olivat niin jurrissa, etteivät ede tajuneet koko tilannetta. Lopulta vaihtui vihreät ilmoitin herra Haisulle, että auto lähtee NYT. Päästin autoa muutaman sentin eteenpäin niin eikö tuo pöllö nupannut kadulle. Tähän jo kaveritkin reagoivat "shaatna, shää...shäää...säää.. tapoit shen".
Lopulta sain kaveritkin ulos autosta ja ajoin seuraavan vartin ikkunat auki, että sain Haisun ja kavereidensa jäljet "tuuletettua" autosta.
Yksi huono kyyti sai pilattua koko yön fiilikset... vitutti kuin pientä oravaa noiden hampuusien jäljiltä. Ja se haju... jos ihminen on peseytymättä kuukauden, käyttää samoja vaatteita koko kuukauden ryyppyreissuillaan, ei voi haiskahtaa järin hääviltä. Ja se karmea haju tuntui nenässä vielä kotimatkallakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti