Mikä näyttää raadolta, haisee raadolta ja juo päivän aikana 4 litraa jaffaa?
Pikku-Piikahan se, julmetussa kankkusessa.
Kun harvoin käy ulkona ja harvoin tekee tuttavuutta alkoholillisten juomien kanssa, on aika altis mokomalle hauskanpidon jälkitaudille. Mutta mikä juoden tulee se laulaen menee? Toivossa on ainakin hyvä elää... Hämmästyttävää on se, miten paljon sitä kykeneekään juomaan tällaisen päivän aikana, kun on koko illan ja yön jo juonut. Kovin hölskyvä on olo (ja ehkä hivenen hutera).
Joulu oli ja meni. Aatonaattona Pikku-Piika oli yön töissä ja sen jälkeen kaksi päivää joulun vietossa. Tapsan tahdit tanssittiin työn merkeissä ja sen jälkeen oli aika taas vaihtaa vapaalle. Seuraava työvuoro on vasta uudenvuodenaattona... silloin toivottavasti töitä ja kiirettä piisaa koko pitkän vuoron ratoksi.
Joulu on turmiollista aikaa tällaiselle herkkuperseelle, joka rakastaa ruokaa ja syömistä. Kahden hengen talouteen hankittu 12 kilon kinkku on tuhottu lähes kokonaan (ja ilman koirien apua!) ja jos oikein hyvin käy, jouluähky ehtii kaikota jo pääsiäiseksi. Jälleen kerran, toivossa on hyvä elää.
Ja vastaus erääseen yöllä esitettyyn kysymykseen... en kaikkia, vain ja ainoastaan niitä, jotka ovat kiinnostavia, kiehtovia ja ihania *pus*
sunnuntai 28. joulukuuta 2008
sunnuntai 14. joulukuuta 2008
Arvon Pölypäät!
Kun aamuyöstä humalasta heijaavien asiakkaiden horjuva jono tolpalla venyy pitkäksi, monen mieleen juolahtaa ajatus "otanpa taksin lennosta". Ajatus on hyvä, toteutus usein per*eestä...
Sinä arvoisa Pölypää, joka jokusen promillen tuubassa kuvittelet, että heilumalla 20 metriä tolppajonosta käsi pystyssä, saavasi auton. Olet väärässä. Jos lähdet tolpalta, mene sitten sen verran pitkälle, ettei tolppa ole näkyvissä ja yritä sitten uudelleen.
Sinä arvoisa pölypää, joka kunnon kännissäsi kuvittelet, että taksi pysähtyy varmemmin, kun hyppäät sen alle. Olet oikeassa. Ja väärässä. Nopeat koukkaavat ohitsesi, jotkut pysähtyvät... osuttuaan ensin sinuun. Nyt pääset kyytiin, mutta et taksin.
Sinä arvoisa Pölypää, joka luulet taksinkuljettajan olevan sokea. Emme me ole sokeita, emme vain halua nähdä sinua. Heiluttamalla muka-hauskasti ja vimmatusti yläraajojasi (joskus jopa alaraajoja) olet kyllä helpommin huomattavissa oleva asiakas kuin rauhallisesti kättään heilauttava. Et kuitenkaan yhtään sen houkuttelevampi.
Sinä arvoisa Pölypää, kuvitteletko, että meillä on autoissa kristallipallot. Jos teitä on pakkautunut yhden korttelin matkalle 38,21 ihmistä, mistä luulette meidän tietävän, kuka teistä on huojunut siinä pisimpää ilman taksitolpan tukea? Jos haluat saada auton "numerojärjestyksessä", pysy tolpalla.
Sinä arvoisa Pölypää. Jos olet kykeneväinen tunnistamaan auton taksiksi, olet varmasti myös kykeneväinen näkemään, palaako taksikuvussa valo vai ei. Valo tarkoittaa vapaata, pimeä kupu taas sitä, että turha vaivautua!
Sinä arvoisa Pölypää, joka konttaat tai oksennat Salmelan putiikin eväitä Puutorin varressa ja samalla heilutat kättäsi taksille... luuletko aivan oikeasti olevasi ensimmäisenä kyytiä saamassa. Nouse pystyyn ja siivoa ne purjot rinnuksiltasi, niin harkitaan sitten uudelleen.
Ja sitten, kun sinä Pölypää, olet saanut taksin... kyllä, Pölypääni, taksissa on lain mukaan pidettävä matkustajien turvavyöt kiinni. Niin etupenkillä kuin takapenkilläkin. Ellei sinulla ole esittää lääkärintodistusta siitä, että olet vapautettu ko. kapistuksen käytöstä, laita se vyö kiinni. Jos olet niin käsi, ettet osaa, kuljettaja taatusti auttaa. Etenkin kuljettajan takana istuessasi, se v*tun vyö kiinni ja välittömästi. Luuletko, että mahdollisen kolarin sattuessa kuljettaja haluaa sinut ja hyllyvän, oluella kasvatetun vatsasi romahtavan selkäänsä. Ei, kukaan ei halua kuolla sinun jyräämänäsi.
Autossa ei tarvitse huutaa, jalkoja ei nosteta kojelaudalle ja niihin poppivehkeisiin EI KOSKETA! Jos ei musiikki tai volyymi miellytä, pyydä siihen muutosta. Kumman luulet tehoavan paremmin, kauniin pyynnön vai karjaisun "Hyi vittu mitä musaa" tai "ämmä hei, paa vokkee".
Ja ei, taksinkuljettaja ei ole orjasi eikä palvelijasi. Palvelun hintaan kuuluu ainoastaan kuljetus (normaalit matkatavarat, rollot, pyörätuolit toki ovat asia erikseen). Taksinkuljetta ei ole huora eikä myöskään terapeutti. Kuuntelemme toki, mitä asiakkaalla on sydämellään, mutta emme ole ammattiauttajia. Emme ole myöskään kuormakameleita, emme tiedä joka ravintolan tai kebab-käristämön jonotilannetta ja hintoja. Eikä meidän tarvitsekaan.
Ja vielä. Olen nainen. Saatan olla jopa sinua nuorempi. Tämä ei silti oikeuta sinua halveksivaan sävyyn tytöttelemään. Ei huorittelemaan eikä ämmittelemään. Kestän kyllä kaksimielisiä juttuja, mutta jos ryhdyt v*ttuilemaan, varaudu siihen, että vastaan tuleen. Pidä kätesi omalla puolellasi, äläkä utele perhetilannettani, viikon seksisaldoa tai kahviseuraa. Ei kuulu sinulle eikä heru sinulle. Piste.
Jos et kykene
- käyttäytymään asiallisesti
- olemaan riehumatta
- olemaan oksentamatta ja muuten sotkematta autoa
- olemaan käpälöimättä kuskia
- maksamaan matkaasi suosiolla
ÄLÄ OTA TAKSIA!
Sinä arvoisa Pölypää, joka jokusen promillen tuubassa kuvittelet, että heilumalla 20 metriä tolppajonosta käsi pystyssä, saavasi auton. Olet väärässä. Jos lähdet tolpalta, mene sitten sen verran pitkälle, ettei tolppa ole näkyvissä ja yritä sitten uudelleen.
Sinä arvoisa pölypää, joka kunnon kännissäsi kuvittelet, että taksi pysähtyy varmemmin, kun hyppäät sen alle. Olet oikeassa. Ja väärässä. Nopeat koukkaavat ohitsesi, jotkut pysähtyvät... osuttuaan ensin sinuun. Nyt pääset kyytiin, mutta et taksin.
Sinä arvoisa Pölypää, joka luulet taksinkuljettajan olevan sokea. Emme me ole sokeita, emme vain halua nähdä sinua. Heiluttamalla muka-hauskasti ja vimmatusti yläraajojasi (joskus jopa alaraajoja) olet kyllä helpommin huomattavissa oleva asiakas kuin rauhallisesti kättään heilauttava. Et kuitenkaan yhtään sen houkuttelevampi.
Sinä arvoisa Pölypää, kuvitteletko, että meillä on autoissa kristallipallot. Jos teitä on pakkautunut yhden korttelin matkalle 38,21 ihmistä, mistä luulette meidän tietävän, kuka teistä on huojunut siinä pisimpää ilman taksitolpan tukea? Jos haluat saada auton "numerojärjestyksessä", pysy tolpalla.
Sinä arvoisa Pölypää. Jos olet kykeneväinen tunnistamaan auton taksiksi, olet varmasti myös kykeneväinen näkemään, palaako taksikuvussa valo vai ei. Valo tarkoittaa vapaata, pimeä kupu taas sitä, että turha vaivautua!
Sinä arvoisa Pölypää, joka konttaat tai oksennat Salmelan putiikin eväitä Puutorin varressa ja samalla heilutat kättäsi taksille... luuletko aivan oikeasti olevasi ensimmäisenä kyytiä saamassa. Nouse pystyyn ja siivoa ne purjot rinnuksiltasi, niin harkitaan sitten uudelleen.
Ja sitten, kun sinä Pölypää, olet saanut taksin... kyllä, Pölypääni, taksissa on lain mukaan pidettävä matkustajien turvavyöt kiinni. Niin etupenkillä kuin takapenkilläkin. Ellei sinulla ole esittää lääkärintodistusta siitä, että olet vapautettu ko. kapistuksen käytöstä, laita se vyö kiinni. Jos olet niin käsi, ettet osaa, kuljettaja taatusti auttaa. Etenkin kuljettajan takana istuessasi, se v*tun vyö kiinni ja välittömästi. Luuletko, että mahdollisen kolarin sattuessa kuljettaja haluaa sinut ja hyllyvän, oluella kasvatetun vatsasi romahtavan selkäänsä. Ei, kukaan ei halua kuolla sinun jyräämänäsi.
Autossa ei tarvitse huutaa, jalkoja ei nosteta kojelaudalle ja niihin poppivehkeisiin EI KOSKETA! Jos ei musiikki tai volyymi miellytä, pyydä siihen muutosta. Kumman luulet tehoavan paremmin, kauniin pyynnön vai karjaisun "Hyi vittu mitä musaa" tai "ämmä hei, paa vokkee".
Ja ei, taksinkuljettaja ei ole orjasi eikä palvelijasi. Palvelun hintaan kuuluu ainoastaan kuljetus (normaalit matkatavarat, rollot, pyörätuolit toki ovat asia erikseen). Taksinkuljetta ei ole huora eikä myöskään terapeutti. Kuuntelemme toki, mitä asiakkaalla on sydämellään, mutta emme ole ammattiauttajia. Emme ole myöskään kuormakameleita, emme tiedä joka ravintolan tai kebab-käristämön jonotilannetta ja hintoja. Eikä meidän tarvitsekaan.
Ja vielä. Olen nainen. Saatan olla jopa sinua nuorempi. Tämä ei silti oikeuta sinua halveksivaan sävyyn tytöttelemään. Ei huorittelemaan eikä ämmittelemään. Kestän kyllä kaksimielisiä juttuja, mutta jos ryhdyt v*ttuilemaan, varaudu siihen, että vastaan tuleen. Pidä kätesi omalla puolellasi, äläkä utele perhetilannettani, viikon seksisaldoa tai kahviseuraa. Ei kuulu sinulle eikä heru sinulle. Piste.
Jos et kykene
- käyttäytymään asiallisesti
- olemaan riehumatta
- olemaan oksentamatta ja muuten sotkematta autoa
- olemaan käpälöimättä kuskia
- maksamaan matkaasi suosiolla
ÄLÄ OTA TAKSIA!
perjantai 5. joulukuuta 2008
Pyörätuolirallia ja huonoa palvelua
En ole missään vaiheessa lämmennyt pikkupirssillä tehtäviin pyörätuolikuljetuksiin ja muutama viikko sitten meinasi roihahtaa hihat oikein kunnolla. Jos asiakas ei pääse tuolillaan ulos ovesta pihalle eikä jalat kanna niin, että autoon siirtyminen sujuisi ilman että kuljettajan pitää _nostaa_ asiakasta autoon, niin pikkutaksi ei ole silloin oikea kulkuneuvo. Asiakas loukkaantui verisesti, kun en suostunut lopulta häntä nostamaan kainaloista autoon... en ole mikään pieni ja hento nainen, mutta sen verran koko eroa on kuitenkin yli 100 kiloiseen mieheen, että jäi nosto tekemättä. Asiakkaan mukaan olin epäkohtelias ja palveluhaluton... totta. Onhan se huonoa palvelua, ettei halua työssään loukata itseään niin, että on invataksin asiakas lopun ikäänsä :P
Itse pyörätuolin nostaminenkaan takapaksiin ei ole mukavaa. Paljoa tuolit eivät paina, mutta ovat ärsyttävän mallisia ja jostain syystä onnistun aina sotkemaan vaatteeni nostaessani tuoleja autoon. Ärsyttävää.
Viime tiistaina olin taas huono asiakaspalvelija. Sain tilauksen Koulukadun nesteelle, jossa seisoi asiakas kahden mäyräkoiran kanssa. Siis sellaisia juotavia mäyräkoiria... ihmettelin kun asiakas humalanhuuruisesti viittoi ja teki kummallisia kevätjuhlaliikkeitä auton vieressä. Nooh, asiakashan halusi vain, että nostan mäyräkoirat autoon. Tein työtä käskettyä, lastasin juotavat takalattialle ja lähdettiin liikkeelle. Perillä avuliaan ja ystävällisen kuljettajan olisi pitänyt kuljettaa juotavat hissittömän talon neljänteen kerrokseen ryyppyporukan nautittavaksi. Kieltäydyin ystävällisesti kunniasta lähteä iltahämärällä hiipimään rappukäytävään, josta joka toinen kerrosvalo oli palanut ja jossa kokemukseni mukaan suurin osa asukkaista on jotain muuta, kuin kunnon kansalaisia. Taas olin epäkohtelias ja palveluhaluton. Hyi minua!
Suurin osa asiakkaista on näin pikkujouluaikaan ollut äärettömän mukavia, hyvän tuulisia ja sellaisia, joista ei ole mitään kirjoitettavaa. Keskiviikkona eräs asiakas autettiin autosta miekkahihojen kera ulos ja sain vahingossa asiakkaan kyynerpäästä poskeeni. Ja toinen asiakas oli sitä mieltä, että taksimatkan hintaan kuuluu myös oikeus kokeilla, onko kuljettajalla luomu- vai silikonirinnat... herra huomasi kyllä nopeasti, että ko. oikeus ei sisältynyt kuljetuspalveluun.
Lopuksi on vielä mainittava keskiviikkoillallta aivan ihana "asiakaskohtaaminen". Kyyti oli lyhyt, mutta suukkojen ja rakkauden täyteinen. Pitkäkarvainen, 13 viikkoinen sakemannityttö Ronja, sulatti kuljettajan sydämen aivan täysin... paljon kuolaisia suukkoja, rapsutusta ja haleja matkan päätteeksi. Tällaisia asiakkaita useammin, kiitos!
Itse pyörätuolin nostaminenkaan takapaksiin ei ole mukavaa. Paljoa tuolit eivät paina, mutta ovat ärsyttävän mallisia ja jostain syystä onnistun aina sotkemaan vaatteeni nostaessani tuoleja autoon. Ärsyttävää.
Viime tiistaina olin taas huono asiakaspalvelija. Sain tilauksen Koulukadun nesteelle, jossa seisoi asiakas kahden mäyräkoiran kanssa. Siis sellaisia juotavia mäyräkoiria... ihmettelin kun asiakas humalanhuuruisesti viittoi ja teki kummallisia kevätjuhlaliikkeitä auton vieressä. Nooh, asiakashan halusi vain, että nostan mäyräkoirat autoon. Tein työtä käskettyä, lastasin juotavat takalattialle ja lähdettiin liikkeelle. Perillä avuliaan ja ystävällisen kuljettajan olisi pitänyt kuljettaa juotavat hissittömän talon neljänteen kerrokseen ryyppyporukan nautittavaksi. Kieltäydyin ystävällisesti kunniasta lähteä iltahämärällä hiipimään rappukäytävään, josta joka toinen kerrosvalo oli palanut ja jossa kokemukseni mukaan suurin osa asukkaista on jotain muuta, kuin kunnon kansalaisia. Taas olin epäkohtelias ja palveluhaluton. Hyi minua!
Suurin osa asiakkaista on näin pikkujouluaikaan ollut äärettömän mukavia, hyvän tuulisia ja sellaisia, joista ei ole mitään kirjoitettavaa. Keskiviikkona eräs asiakas autettiin autosta miekkahihojen kera ulos ja sain vahingossa asiakkaan kyynerpäästä poskeeni. Ja toinen asiakas oli sitä mieltä, että taksimatkan hintaan kuuluu myös oikeus kokeilla, onko kuljettajalla luomu- vai silikonirinnat... herra huomasi kyllä nopeasti, että ko. oikeus ei sisältynyt kuljetuspalveluun.
Lopuksi on vielä mainittava keskiviikkoillallta aivan ihana "asiakaskohtaaminen". Kyyti oli lyhyt, mutta suukkojen ja rakkauden täyteinen. Pitkäkarvainen, 13 viikkoinen sakemannityttö Ronja, sulatti kuljettajan sydämen aivan täysin... paljon kuolaisia suukkoja, rapsutusta ja haleja matkan päätteeksi. Tällaisia asiakkaita useammin, kiitos!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)