sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Raato?

Mikä näyttää raadolta, haisee raadolta ja juo päivän aikana 4 litraa jaffaa?

Pikku-Piikahan se, julmetussa kankkusessa.
Kun harvoin käy ulkona ja harvoin tekee tuttavuutta alkoholillisten juomien kanssa, on aika altis mokomalle hauskanpidon jälkitaudille. Mutta mikä juoden tulee se laulaen menee? Toivossa on ainakin hyvä elää... Hämmästyttävää on se, miten paljon sitä kykeneekään juomaan tällaisen päivän aikana, kun on koko illan ja yön jo juonut. Kovin hölskyvä on olo (ja ehkä hivenen hutera).

Joulu oli ja meni. Aatonaattona Pikku-Piika oli yön töissä ja sen jälkeen kaksi päivää joulun vietossa. Tapsan tahdit tanssittiin työn merkeissä ja sen jälkeen oli aika taas vaihtaa vapaalle. Seuraava työvuoro on vasta uudenvuodenaattona... silloin toivottavasti töitä ja kiirettä piisaa koko pitkän vuoron ratoksi.

Joulu on turmiollista aikaa tällaiselle herkkuperseelle, joka rakastaa ruokaa ja syömistä. Kahden hengen talouteen hankittu 12 kilon kinkku on tuhottu lähes kokonaan (ja ilman koirien apua!) ja jos oikein hyvin käy, jouluähky ehtii kaikota jo pääsiäiseksi. Jälleen kerran, toivossa on hyvä elää.

Ja vastaus erääseen yöllä esitettyyn kysymykseen... en kaikkia, vain ja ainoastaan niitä, jotka ovat kiinnostavia, kiehtovia ja ihania *pus*

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

..Ja kysyvälle vastataan. ;)
Kun asioilla on jokin merkitys,niin tulee kiintoisia sävyjä.

Martta kirjoitti...

Olet kovin oikeassa...